Talondia (61)
Oi Kaijon Ihme, viiri salos’ liehuu Sun valot yöhön hohtehensa luo Ja seinän pelti kauniisti kun ruostuu Se ruskan yllesi kauniin suo Nuo monet seikkailut jo mieleen huokuu Haudalle kaipuu On mielessäin Oi katso, lapses' laulaa parveltasi Päät verhottuina tupsulakkeihin Ja kiitos kaikuu kauan tolpistasi Kun meidät kutsuit sa rientoihin ja meille annoit lämmön saunassasi Sun tenhos säilyy meil’ ainiaan (KJ 410)