Maamme (236)
(Laulu lauletaan seisten, ja lakki otetaan pois.) Oi maamme, Suomi, synnyinmaa. Soi, sana kultainen. ;,; Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien. ;,; Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa. ;,; Viel lempemme saa nousemaan sun toivos, riemus loistossaan, ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa! ;,; (VK 1)