Hullu kirves mies (111)
Illalla, kun mielipuoli kirveen saa, hän johdattaa mut aitan taa, siellä missä aivokoppa aukeaa ja verikin on punaisin. Nauraen lyö hullu niskan taa, tunnen sen jo veri tirskahtaa. Vaikk on taju himmennytkin, hullu hakkaa vielä nytkin niskantynkää verta pursuvaa. Illalla kun mielipuoli paukun saa, hän johdattaa mut baarin taa, siellä missä tajuntani laukeaa ja ajatus on kirkkahin. Laulaen juo hullu sorbustaan, tunnen sen jo filmi katkeaa. Vaik on taju himmennytkin, hullu dokaa vielä nytkin, elyseetä kuivaa kuohuvaa. Illalla kun mielipuoli kuupan saa, hän johdattaa mut saunan taa, siellä missä löylykauha heilahtaa ja hyörytkin on tulisin. Nauraen lyö hullu vihdallaan, tunnen sen, kun nahkaan lissahtaa. Vaik on taju himmentynytkin, hullu kippaa vettä nytkin, kiukaan pintaan, tulta leiskuvaan. Illalla kun rastafari ganjaa saa, hän johdattaa mut Jamaicaan. Siellä missä tajuntani laajenee, ja ruohokin on vihreämpää. Hymyillen hän vetää hashista, tunnen sen jo aatos katoaa. Vaikk' on taju himmennytkin, rasta vetää vielä nytkin sätkäntynkää punahehkuvaa. 111. B) Katso edellinen painos! (Eihän tätä vieläkään selvinpäin kestä!) (VK 87) (Edellinen painos = Laulukalu 2014)
Sanoittaja | |
Alkuperäinen kappale | (Badapestin yössä) |
Kategoria | Pari haussua juttua |
Lähetetty | 2025-01-07 |
Lisätietoja laulusta | - |