Ikuisen teekkarin laulu (66)
Talvi-iltain tummentuessa Linnanmaalle me saavumme taas. ;,; Meidät tekniika jälkeen on jättänyt sen me tahdomme unhoittaa. ;,; Unelma vain on diplomityömme, joka tenttimme vahentunut. ;,; Jo ruostunut harpikko käyttämätön, tushi pulloihin jähmennyt. ;,; Aina Teekkaripolvien uutten, ohi pöytämme käyvän nään. ;,; Mut meillä ei voimaa enää kylliksi, heidän joukkoonsa liittymään. ;,; Viini laseissa ilkuen päilyy, meitä kutsuen kuohullaan.. ;,; Pois murheemme tahdomme karkoittaa, äly pois mitä maksoikaan. ;,; Ja kun Integer vitae meille, kerran viimeisen lauletaan. ;,; Silloin ikuisen Teekkarin haudalle, oluttynnöri nostetaan. ;,; CHA, CHA, CHAA! (VK 89)